7.5. San Bol
Kahdennentoista kävelypäivän aloitimme tukevalla aamiaisella alberguemme vieressä olevassa kahvilassa. Joka päivä aamiaiseen ei saa croissantin, mehun ja kahvin lisäksi jugurttia ja hedelmää. Ruoka maistui jälleen. Lähdimme 7:ltä liikkeelle. Tarkoituksena oli kävellä parikymmentä kilometriä, mutta olimme tavoitteessamme jo puoli 12, niin pysähdyimmekin ainoastaan lounastamaan ja jatkoimme vielä San Boliin. Tämä päivä on ollut sellainen, että olen nälkäinen koko ajan. Joka kuppilassa on pitänyt ottaa jotain: suklaacroissantti, pähkinöitä, kaakaota…
Päivän maisemat olivat taas vihreät. Lämpöisen päivän taivas oli kirkkaan sininen. Mesetalla laajojen peltojen keskellä oli olo, että on maapallon päällä. Horisontissa ei näkynyt missään suunnassa mitään kohoumia: kirkkaan vihreä pelto ja sinitaivas vain kohtasivat. Kulkijoita oli tänään paljon, muttei kuulunut mitään muuta ääntä kuin sirkkojen siritystä, satunnaisten lintujen laulua ja hiekan rahinaa askelten alla sekä kävelysauvojen rytmikästä kopsetta.
Aurinko paahtoi ja lisäsimme välillä rasvaa ja joimme paljon. Oli huippua tulla tähän albergueen 13.30. Tämä on kuin mökki keskellä maaseutua. Kivimökin vieressä kasvaa korkeita puita ja puro solisee alempana rinteessä. On ihanaa, kun pitkästä aikaa voi kuljeskella avojaloin nurmikolla. Albergue on viihtyisä ja vain kahdeksan paikkainen. Yö maksoi viisi euroa. Saamme päivällisenkin seitsemältä seitsemän euron hintaan. Olemme istuskelleet terassilla ranskalaismiehen ja usalaisten vaeltajien kanssa. Pyykitkin kuivuivat nopeasti aurinkoisella ja tuulisella pihalla.
Käveleskelimme Hennan kanssa vähän hiekkatiellä, teimme keppijumppaa ja venyttelimme. Jokapäiväinen lihashuolto on tärkeä rutiini. Suuri osa vaeltajista ottaa päivätirsatkin, mutta me emme uskalla, jotta saamme yöllä nukutuksi. Päivällistä odotamme aina nälkäisinä vesikielellä. Kohta päivällisen jälkeen onkin aika yöunille 😊. Tänä iltana saan pukeutua uuteen yöpaitaan…. Osallistuimme eilen Hennan kanssa Burgosissa sporttitapahtumaan, jossa sai kokeilla erilaisia kuntolaitteita ja pääsimme zumbaamaan. Tapahtumasta sai vihreän puuvilla t-paidan. Kävellessä en voi sitä käyttää, mutta yöksi on varmasti loistava!
Albergueissa päivällinen on yleensä salaattia/pastaa/leipäkeittoa. Pääruokana kanankoipia, porsaan pihviä tai kalaa ranskisten kanssa. Jälkkäri on jugurtti , hedelmä tai jätski. Lisukkeena patonkia, juomana viiniä tai vettä. Yksinkertaista, halpaa ja nälkä lähtee. Isommissa kaupungeissa olemme syöneet päivällistä ’ulkona’. Olen nauttinut todella hyvää paellaa ja tortilloja. Me emme ole valmistaneet itse ruokaa. Yleensä albergueissa joku aina kokkaa omista aineksista. Välillä kokkeja ja ruuan jakajia on ollut melkoinen määrä. Hauskaa sekin, mutta me olemme ajatelleet välttää kaiken ruuan kantamisen ja valmistamisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti