torstai 18. toukokuuta 2017

23. kävelypäivä


Lähdimme kauniista Astorgasta pimeällä. Linnut lauloivat kovasti tänäkin aamuna. Pienet kylät ovat taas somempia ja siistimpiä kuin ennen Astorgaa. Päivän kävely oli rankka, koska tuuli puhalsi vastaan. Kävelimme noin 25 kilometriä Foncebadon vuoristokylään. Olemme puolisen kilometriä korkeammalla kuin Astorgassa. Edellisistä nousuista on jo niin pitkä aika, etten muistanut, että täydellä vatsalla kipuaminen on kovin raskasta. Pääsimme perille erikoiseen kylään puoliltapäivin. Kylässä on useita raunioituneita taloja ja alberguemme ikkunasta näkyvät lumihuippuiset vuoret. 

Koimme taas iloisen jälleen näkemisenkin. Marco ja Greta olivat pysähtyneet tähän kahdeksi yöksi, kun Marcon jalat kipuilevat. Eilisessä vesisateessa oli kuulemma ollut todella vaikea kiivetä tätä vuoren rinnettä. Uskon sen kyllä, tuulessakin oli rankkaa. Kiva tavata italialaiset pyhiinvaellusystävämme.

Varasimme tänään puolentunnin hieronnat (thai /yoga😊) alberguen vapaaehtoiselta. Hän paineli ja venytti lihaksia. Rentoutti valtavasti. Mutta nyt pari tuntia myöhemmin lonkat ja yläselkä niin jäykät ja kolottavat. Pitänee venytellä vähän lisää ja ottaa särkylääkettä. Nyt olemme vaan rentoutuneet takkatulen äärellä. Yhteinen ateria on kello 19. Ne ovat illan kohokohtia😊. Kaikki maistuu ja seura on aina loistavaa. Tänään saamme ensimmäistä kertaa kasvisruokaa. Listalla oli paellaa, salaattia, ruokaviinit ja jälkkäri.




Alberguemme

Pitkästä aikaa vuoristonäkymät




Hieronnan jälkeen on hyvä lämmitellä takan ääressä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti